Kiikaritähtäimet ovat aseissa käytettäviä, tavallista tähtäintä tarkempia tähtäimiä. Kiikaritähtäimistä käytetään myös nimitystä tähtäinkaukoputki, sillä niistä katsotaan lävitse vain toisella silmällä.
Kiikaritähtäimen toiminta perustuu siihen, että se suurentaa maalialuetta, näin helpottaen laukauksen tähtäystä ja osumatarkkuuttaa, erityisesti pitkillä ampumamatkoilla.
Kiikaritähtäimen linssit ovat suurempia, kuin ihmissilmä ja siksi ne keräävät enemmän valoa. Lisävalo puolestaan helpottaa tähtäämistä erityisesti hämärässä.
Kiikaritähtäin on aseissa käytettävä lisävaruste, joka suurentaa kohteen ampujan silmälle kiikarin tavoin. Kiikaritähtäimen avulla on huomattavasti tavallista tähtäintä helpompi osua ja yleensäkään nähdä kaukana oleviin kohteistiin.
Kiikaritähtäin koostuu tavallisten kiikarien tapaan etu- ja takalinssistä. Eroavaisuuten on, että kiikaritähtäintä katsotaan vain toisella silmällä. Tästä johtuen kiikaritähtäimestä käytetäänkin myös nimitystä tähtäinkaukoputki. Tätä nimitystä kiikaritähtäimelle käyttävät myös puolustusvoimat kirjainlyhenteellä TKP.
Kiikaritähtäimien suosio on ollut nousussa kokoajan, juuri niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. Vaikka ne ovatkin alunperin olleet lisävarusteita, tulee nykyään moni harrastuskäyttöönkin tarkoitettu ase jo suoraan tehtaalta kiikaritähtäimen kera. …
Valopisteet ovat saavuttaneet viime vuosina suosiota niin hämärä- kuin ajojahtitähtäimissäkin. Valopiste helpottaa tähtäyspisteen hahmottamista hämärässä, päivänvalossakin kirkas piste îhyppää silmilleî ja on ohutta hiusristikkoa nopeampi ampua. Valopistekiikarin valinnassa huomionarvoisia tekijöitä ovat valaistun pisteen, tai -ristin koko (kuinka ison alan maalia piste peittää esim. 100 m päästä) ja pisteen säädöt. Liian kirkas piste heijastaa hämärässä koko linssin punaiseksi, hyvän pisteen saa säädettyä niin himmeäksi, ettei sitä päivänvalossa edes näe. Valopisteellä varustettua putkea voidaan käyttää perinteisen kiikarin tapaan myös ilman valopistettä. Pienimmät olemassa olevat valopisteet (Zeiss) peittävät sadan metrin päästä alle 6 mm alueen maalista!
Markkinoilla on myös Trijiconin tähtäimiä jotka käyttävät pisteen valaisemiseen tritiumia ja valokuitua, nämä tähtäimet eivät tarvitse sähköä lainkaan.
Valopistetähtäimen ainoat negatiiviset puolet ovat hiukan perinteisellä ristikolla varustettua kiikaria hieman korkeampi paino ja hinta.
Valaistulla ristikolla varustetuista tähtäimistä löytyy usein MilDot-ristikko tai joku sen variaatioista. Nimensä mukaisesti näissä tähtäimissä koko ristikko on valaistu, hämärässä tämä saattaa häiritä ampujaa, ellei ristikon kirkkautta saada säädettyä tarpeeksi himmeäksi.
Valopisteistä ja valaistuista ristikoista ilmoitetaan yleensä kirjainyhdistelmällä, alla muutamia yleisimmin käytössä olevia termejä selityksineen.
RD
Red Dot (punainen valopiste ristikon keskellä)
RGD
Red Green Dot (ristikon keskellä olevan valopisteen väri on valittavissa vihreän ja punaisen väliltä)
Matkarummuilla tarkoitetaan kiikarin korkeussäätötorniin asennettavaa osaa, johon voidaan voidaan merkitä muistiin eri kohdistuspisteitä tai etäisyyksiä. Osa kiikaritähtäimistä tulee valmiiksi kiinteällä matkarummulla varustettuna, mutta varsinkin laadukkaisiin îmetsästystähtäimiinî on usein saatavilla myös jälkiasennettavia malleja (Zeiss, Meopta, Swarovski).
Swarovskin uuteen Ballistic Turret ñtorniin voidaan tallentaa neljä eri kohdistuspistettä. Eri kohdistuspisteet voivat olla eri etäisyyksiä samalle patruunalle, tai eri patruunoita samalle etäisyydelle. Kun luodin lentorata on tarkasti tiedossa, kohdistuspisteet voidaan laittaa muistiin myös ilman koeampumista, olettaen että tähtäin on aiemmin kohdistettu jollekin tunnetulle etäisyydelle. Matkarumpujen kanssa käytetään tavallista ristikkoa, sillä tähtääminen tapahtuu îtavallisestiî ristikon keskikohdalla.
Zeissin ASV+ BDC (bullet drop compensator) ñrumpu toimii hiukan eri tavalla. Tornin kororenkaalla on eri etäisyyksiä vastaavia lukemia ja tähtäimen säätö tapahtuu valitsemalla tornista ampumaetäisyyttä vastaava luku. Koska eri kalibereilla ja patruunoilla on erilaiset lentoradat, tornin mukana toimitetaan erilaisia säätörenkaita, joista voit valita omalle ase/patruuna yhdistelmällesi sopivan. Tällaisen tornin kanssa olisi suotavaa mitata luotien lähtönopeudet, sillä tehdaspaukkujenkin lähtönopeudet vaihtelevat piipun pituudesta riippuen, myös itse ladattuja patruunoita voidaan käyttää, mutta lähtönopeuden ja lentoradan tulee olla tiedossa.
Meoptan BHT (Ballistic hunting turret) on jälkiasennettava matkarumpu, rumpu toimii hiukan Swarovskin Ballistic turretin tavoin ja rummun muistiin voidaan asettaa kolme eri kohdistuspistetta.
Ristikkotyypit
#1. Saksalainen ristikkotyyppi joka on suunniteltu käytettäväksi erityisesti hämärässä. Vaikka tämä ristikkotyyppi on hiukan menettänyt suosiotaan, vannovat monet “drillinkimiehet” edelleen sen nimeen!
#4. Nelosristikko on kestänyt hyvin aikaa. Ristikko on suunniteltu erityisesti metsästyskäyttöön. Hiusristikko mahdollistaa tarkan laukauksen kauemmaksikin ja paksut tolpat helpottavat tähtäämistä myös hämärässä. #4-ristikko onkin Euroopassa yksi suosituimmista ristikkomalleista. Toimii erittäin hyvin myös valaistuna ja markkinoilta löytyykin useita eri variaatioita kyseisestä ristikosta.
Z-PLEX on hyvin läheistä sukua Amerikassa suositulle Duplex-ristikolle. Ristikko soveltuu erittäin hyvin päiväkäyttöön, mutta hämärässä tarkan tähtäyspisteen saaminen voi pitkän hiusristikko-osuuden takia olla haastavaa.
K-DOT, Meoptan K-DOT soveltuu erityisen hyvin nopeisiin tilanteisiin. Tällä ristikolla varustettua kiikaria voidaan käyttää punapistetähtäimen tavoin, mikäli tähtäimen suurennusalue alkaa ykkösestä.
MilDot ñristikko on suunniteltu erityisesti sotilaskäyttöön, ristikon pisteet mahdollistavat etäisyyden arvioinnin, ja niitä voidaan käyttää tähtäyspisteinä kun ampumamatka on tiedossa. MilDot tähtäimet ovat suosittuja myös ilma-ase harrastajien ja linnustajien keskuudessa. MilDot ristikot ovat usein ensimmäisellä kuvatasolla, joten ristikko on suhteessa maaliin nähden aina saman kokoinen.
Ensimmäisellä vai toisella kuvatasolla?
Kiikaritähtäimet, joiden ristikko on ensimmäisellä kuvatasolla (FFP/Eurooppalainen), on käytetty pääsääntöisesti Keski-Euroopassa. Jos ristikko sijaitsee ensimmäisellä kuvatasolla, suurennosta lisättäessä myös ristikko kasvaa. Tämä voi olla kiikarin käyttötarkoituksesta riippuen toivottava ominaisuus. Suurennosta lisättäessä ristikon palkit kasvavat, varsinkin valaisemattomissa ristikoissa tämä on hämärässä erittäin hyvä ominaisuus. Monet MilDot ristikot ovat myös ensimmäisellä kuvatasolla, tällöin ristikko kasvaa samassa suhteessa käytettyyn suurennokseen nähden, ja etäisyyksiä voidaan arvioida kaikilla suurennoksilla. Haittapuolena näissä kiikareissa on se, että myös ristikon keskiö kasvaa. Isolla suurennoksella ammuttaessa siis ristikko peittää maalista suhteellisen suuren osan. Tunnetuimpia Suomessa myytäviä ensimmäisen kuvatason kiikareita ovat Meoptan R1 ñsarjan tähtäimet.
Toisen kuvatason ristikot (SFP/Amerikkalainen) ovat nykyään selkeästi suosituimpia. Näissä ristikko ei kasva, vaan on suurennoksesta riippumatta aina saman paksuinen. Ristikon keskusta ei juuri peitä maalia ja kiikarista saadaan kaikki hyöty irti. Kirkkaassa päivänvalossa toisen kuvatason eli îamerikkalainen ristikkoî on selkeästi hämärään suunniteltua eurooppalaista monikäyttöisempi. Valopisteellinen amerikkalaisella ristikolla varustettu kiikari onkin erinomainen vaihtoehto myös kytisjahtiin!
Punapistetähtäimet ovat lyhyiden etäisyyksien ja nopeiden tilanteiden erikoistyökaluja. Kevyet punapistetähtäimet ovat erittäin suosittuja ajojahdeissa, sotilas- ja reserviläisaseissa sekä koiramiesten keskuudessa. Nämä tähtäimet mahdollistavat ampumisen molemmat silmät auki ja tähtääminen on todella nopeaa. Laajan näkökentän ansiosta ampuja saa hyvin nopeasti kokonaisvaltaisen tilannekuvan maalialueen tapahtumista.
Punapistetähtäin Aimpoint Micro H-2 2Moa
Punapistetähtäin on erinomainen valinta silloin, kun ampumaetäisyydet ovat useimmin alle 100m. Punapistetähtäimiä käytetään nykyisin myös haulikoissa ja pistooleissa. Haulikko- ja pistoolikäytössä olevissa punapisteissä on usein jonkin verran isompi piste kuin kiväärikäytössä olevissa, yleensä noin 4-8 MOA ja kivääreissä 2-4 MOA. Yksi MOA peittää sadan metrin päästä noin 3cm, eli 2 MOA:n piste jättää taakseen 6cm, 4 MOA:n 12cm ja 8 MOA:n 24cm. Tarkkuusammuntaan punapistetähtäimet eivät siis sovellu, vaan ne ovat parhaimmillaan juuri nopeassa ammunnassa. Punapistetähtäimet ovat viimeaikoina yleistyneet myös ilmakivääri ja -pistoolikäytössä.
Laser-tähtäimet
Laser-tähtäin heijastaa maaliin pienen laser pisteen, laser-tähtäimet kiinnitetään useimmiten aseen alla, tai sivussa sijaitsevaan weaver-, tai picatinny-kiskoon. Laser on harvoin käytössä aseen pääasiallisena tähtäimenä, sillä pieni piste ei näy paljaalla silmällä kovinkaan kaukaa. Avotähtäimiä tai punapistetähtäintä îtukevanaî tähtäimenä laser on kuitenkin omiaan. Se mahdollistaa suht tarkan ja nopean ampumisen, vaikkei tähtääminen perinteisillä îraudoillaî tai punapisteellä luonnollisesta asennosta onnistuisi. Laser-tähtäimet ovat omiaan erityisesti pistooleissa ja karbiineissa, ja ne ovat erityisen suosittuja mm. luolametsästäjien, pistooliampujien ja sotilaitten keskuudessa.
Nykyään enää suhteellisen harva metsästys- tai ratakivääri tulee tehtaalta avotähtäimillä varustettuina, vaikka avotähtäimet ovat olleet elintärkeä osa kivääriä jo ennen kuin rihlaus keksittiin. Tämä kertoo kiikaritähtäinten käyttökelpoisuudesta ja suuresta suosiosta. Käyttötarkoitukseen soveltuva laadukas kiikaritähtäin sopiikin yhtälailla ratapyssyyn, metsästyskivääriin tai sotilasaseeseen.
Kiikaritähtäimen avulla näet maalit tarkemmin (tai kauas ammuttaessa ylipäätään näet maalin!), näet paremmin hämärässä, ja ne mahdollistavat huomattavasti tarkemman tähtäämisen kuin avotähtäimet tai diopteri. Ei siis mikään ihme, että lähes kaikki metsästys- ja ratakiväärit varustetaan nykyään kiikaritähtäimellä.
Eri merkkejä on markkinoilla kymmeniä, ja jokaiselta merkiltä löytyy kymmeniä eri malleja. Omiin tarpeisiin soveltuvan kiikaritähtäimen valinta saattaa siis olla todella vaikeaa, tätä eivät helpota asioiden teknisyys, valmistajien mainospuheet, markkinoilta löytyvät sadat mallit, eikä varsinkaan kavereilta kuultu Mutu-tieto! Tämän îoppaanî tarkoitus on vähentää hämmennystä kiikaritähtäimen valinnan suhteen, antaa yleiskäsitys kiikaritähtäimien toiminnasta selvällä kansankielellä ja toivottavasti auttaa lukijaa löytämään paras kiikaritähtäin juuri hänen käyttötarkoituksiinsa.
Kuinka tähtäintä “luetaan”
Kiikaritähtäimen tärkeimmät ominaisuudet lukevat lähes aina tähtäinmallin nimessä, ainakin moderneissa tähtäimissä ne myös selkeästi lukevat kiikarin kyljessä. Vakiintunut tapa ilmoittaa nämä tiedot on kirjoittaa tähtäimen suurennos tai suurennosalue ensin ja tämän jälkeen etulinssin halkaisija. Nämä tiedot ovat erotettuina toisistaan kirjaimella îXî. Jos suurennos(alue) on ilmoitettu kahdella numerolla ja väliviivalla, tiedät että suurennos on säädettävissä pienemmästä numerosta suurempaan numeroon ja kaikkialle niiden väliin. Esim. 3-12X56, suurennosalue on siis säädettävissä kolminkertaisesta aina kaksitoistakertaiseen suurennokseen asti. X:n jälkeen tuleva numero kertoo etulinssin, eli objektiivin halkaisijan millimetreissä. 3-12X56 tähtäimen etulinssin halkaisija on siis 56mm.
Suurennosalueet
Ensimmäinen asia, joka kiikaria valittaessa tulee ottaa huomioon, on juuri sinulle sopiva suurennosalue. Sinulle sopiva kiikaritähtäin tuo ampuma-, tai metsästysharrastukseesi uusia ulottuvuuksia. Toisaalta îväärälläî suurennoksella varustettu kiikaritähtäin pahimmillaan rajoittaa toimintaasi. Kilometriin tai jopa pidemmälle ampuva tarkk`ampuja ei tee mitään 4 kertaa suurentavalla kiikaritähtäimellä, toisaalta tiheässä metsässä toimivan peuran metsästäjän on todella vaikeaa osua liikkuvaan maaliin esimerkiksi 24x suurentavalla tähtäimellä. Sopivan suurennosalueen löytäminen omaan käyttötarkoitukseen on aina ensisijaisesti ampujan mieltymyksistä riippuvainen asia. Kuitenkin on syytä muistaa että pienempi, esimerkiksi 3x tai 4x suurennos mahdollistaa nopeamman ja vaistomaisemman ammunnan kuin esimerkiksi 16x tai suuremmalla suurennoksella varustettu kiikari. Isolla suurennoksella varustetut kiikarit ovatkin omiaan TA-touhuissa, kasa-ammunnassa ja monet linnustajatkin pitävät isoa zoomia arvossaan. Isommalla suurennoksella varustetut kiikarit ovat yleensä suurempia, painavampia ja jonkin verran kalliimpia. Linssien suuresta määrästä johtuen hämäräominaisuudet eivät yleensä ole näiden putkien vahvuuksia.
Yleisesti ajatellen 10x tai pienempi suurennos on omiaan vapaalta kädeltä, alle 300m etäisyyksille ammuttaessa. Tätä suuremmalla suurennoksella varustetut tähtäimet soveltuvat paremmin kiireettömään pitkän matkan ammuntaan esimerkiksi hiekkasäkin tai bipodin tuelta.
Variaabelit, eli kiikarit joissa on säädettävä suurennos, mahdollistavat yhden tähtäimen käyttämisen monessa eri käyttötarkoituksessa, esimerkiksi 2,5-15×56 on erittäin joustava tähtäin. 2,5x suurennos on riittävän pieni nopeaankin ammuntaan ja 15x suurennoksella yltää ampumaan todella kauas, tai vaikka laskemaan peuran piikkiluvun myös kauempaa. Lisäksi käytettävissäsi ovat kaikki vaihtoehdot väliltä 2,5-15.
Kiinteillä suurennoksillakin on omat etunsa, ne ovat yleensä hiukan kevyempiä ja halvempia. Myös tähtäimen rakenne on kestävämpi, sillä liikkuvia osia ei juuri tarvita. Koska tällaisessa kiikarissa linssien määrä on minimoitu, valon läpäisy (hämäräominaisuudet) on yleensä hiukan parempi kuin variaabeli-tähtäimessä. Nykyaikaiset, hyvin hiotut ja pinnoitetut linssit tosin kaventavat tätä eroa selvästi.
Super-Zoom ja suurennuskerroin
Yleisimmin käytössä on tähtäimiä joiden suurennoskerroin on 3 tai 4. Suurennoskertoimen saat selville jakamalla maksimi-, ja minimisuurennokset keskenään, esimerkiksi 3-9x tähtäimen (9/3=3) suurennoskerroin on 3, vastaavasti 3-12x (12/3=4) kiikarin kerroin on 4.
Viime vuosina markkinoille on tullut paljon ns. superzoom tähtäimiä joiden suurennoskerroin voi olla jopa 10x. Tunnetuimpia superzoom tähtäinsarjoja ovat Meoptan R2 (6x), Swarovskin Z6 (6x), Swarovskin Z8 (8x) ja Zeissin V8 (8x) sarjat. Kahdeksan suurennoskertoimella saavutetaan suurennosalueita jotka voivat olla mm. 1-8, 2-16 tai 2,3-18. Näillä tähtäimillä on myös omat haittapuolensa, niissä on enemmän linssejä joten ne ovat hiukan painavampia ja valonläpäisy on marginaalisesti huonompi.
Koolla on väliä
Kun olet päättänyt millaisen suurennosalueen kiikariisi haluat, seuraavana vuorossa on etulinssin koon valitseminen. Etulinssi, eli objektiivi kerää valoa ja suuremmalla etulinssillä saavutetaankin selvästi paremmat hämäräominaisuudet. Suurella linssillä saavutetaan kirkkaampi ja terävämpi kuva myös päivänvalossa. Vaikka ero linssin halkaisijassa olisi pieni, pinta-alan ero on suhteessa huomattavasti suurempi. 56 mm linssin pinta-ala onkin noin 25 % suurempi kuin 50 mm linssin, vaikka halkaisijassa eroa on vain 6 mm.
Suurella etulinssillä on myös varjopuolensa. Tähtäin on pakko asentaa vähintään medium-korkuisella jalalla. Jos kivääristä löytyy poskipakka ei tämä ole suuri ongelma. Mutta îsuoraperäisenî tukin kanssa voi hyvän ampuma-asennon ottaminen ja posken tukkiin tukeminen olla vaikeaa. Suuri etulinssi on myös pienempää painavampi joten kiikari on hyvin etupainoinen. Tämä vaikuttaa myös aseen tasapainoon.
Runkoputken halkaisija
Kiikaritähtäimien runkoputkia on yleisimmin kahta eri kokoa, tuumaisella (25,4 mm) ja 30 mm halkaisijalla. Viime aikoina yleistynyt on lisäksi Zeissin 36 mm runkoputki. Runkoputken koko ei juuri vaikuta kiikarin optisiin ominaisuuksiin, mutta 30 mm on selkeästi valmistajien ja kuluttajien suosiossa. Tuumaista putkea on nykyään käytössä enimmäkseen ilmakivääri- ja pienoiskiväärikäytössä. Isompi runkoputkinen kiikari on yleensä hiukan pienempää painavampi, joskin myös tukevampi. Renkaita, joilla kiikari asennetaan aseeseen, löytyy useimmiten yhtä hyvin niin tuumaisina kuin 30 mm versiona.
Markkinoilla on myös kiskoasennettavia kiikaritähtäimiä (tunnetuimpina Zeiss ja Swarovski). Näiden tähtäimien asentaminen on hieman helpompaa, sillä ristikko tulee aina automaattisesti suoraan. Maailmalta löytyy myös muun muassa 34mm ja 40mm runkoputkia, Suomessa nämä eivät kuitenkaan ole juuri yleistyneet.
Hämärään?
Isompi linssi kerää enemmän valoa ja hämärähommissa enemmän on enemmän. Linssin laatu ja erityisesti pinnoite vaikuttavat valonläpäisyyn suuresti, esim. Zeiss on saavuttanut yli 95% valonläpäisyn omissa linsseissään.
Ulostulopupillilla tarkoitetaan tähtäimen läpi tulevan valon polttopistettä täydelliseltä katseluetäisyydeltä. Ulostulopupillin koko vaikuttaa suoraan kiikaritähtäimen hämäräominaisuuksiin, suurempi pupilli on lähes aina parempi. Nuorelle silmälle optimaalinen ulostulopupillin koko on noin 7mm, vanhempi silmä ei pysty ottamaan tästä kaikkea irti (pupilli ei laajene pimeässä yhtä suureksi kuin nuorella). Ulostulopupillin on silti hyvä olla 7 mm luokkaa, sillä tällöin silmän ei tarvitse olla aivan polttopisteen keskellä jotta jotakin hämärässä näkisi, lisäksi valovoimaa riittää myös hiukan suuremmalla suurennoksella.
Ulostulopupilli ei ole kiikarilla mikään vakio-ominaisuus, vaan käytetty suurennos vaikuttaa asiaan. Ulostulopupillin voi helposti laskea jakamalla etulinssin halkaisijan käytössä olevalla suurennoksella. Esimerkiksi hämäräjahdeissa yleisellä 56 mm objektiivilla varustetun kiikaritähtäimen optimaalinen suurennos on 8 (56/8=7 mm).
Täysin hämäräkäyttöön tarkoitetut kiikarit ovat yleensä kokoluokkaa 8×56 tai 7×56. Kiinteäsuurennoksisessa kiikarissa on vähemmän linssejä ja vaikka nykyaikaiset linssit ja pinnoitteet läpäisevät valoa hyvin, sataprosenttista valonläpäisyä ei silti koskaan ole. Näissä tähtäimissä on yleensä paksutolppainen 4C tai 4K ristikko ja valopiste, joka helpottaa osumapisteen hahmottamista hämärässä.
Mikä ihmeen parallaksi?
Parallaksivirhe tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että ristikko vaihtaa paikkaa suhteessa maaliin silloin, kun ampujan silmä ei ole kiikarin okulaarin kanssa täysin samalla linjalla.
Parallaksivirhe syntyy, kun tähtäimen linssien optinen keskipiste ei osu samaan tasoon tähtäimen ristikon kanssa. Virheen voi todeta myös siitä, etteivät ristikko ja maali näy tarkkoina samaan aikaan. Parallaksivirhe on riippuvainen etäisyydestä ja se korjataan siirtämällä objektiivia eteen- tai taaksepäin.
Lähes kaikissa metsästykseen tarkoitetuissa kiikaritähtäimissä parallaksi on valmiiksi säädetty joko 100 metrin tai 100 jaardin (91 m) matkalle, jolloin pystytään ampumaan käytännössä ilman parallaksivirhettä 50-200 m matkoille.
Parallaksisäädöllä varustetut tähtäimet ovat yleensä suurikokoisia, suurella suurennoksella varustettuja pitkän matkan tähtäimiä (poikkeuksena ilma-aseisiin tarkoitetut). Näissä tähtäimissä voit säätää parallaksin mille tahansa etäisyydelle. Parallaksisäätö löytyy myös osasta ilmakiväärin tai pienoiskiväärin tähtäimiä.
Kiikaritähtäimen valinta tulee aloittaa omien tarpeiden, budjetin, aseen ominaisuuksien sekä kiikaritähtäimen käyttötarkoituksen kartoittamisella. Nykyään saa varsin edullisestikin käyttökelpoisia tähtäimiä, mutta silti hinta ja laatu yleensä korreloivat toisiaan varsin hyvin. Erot tulevat esiin usein vähän jokaisella osa-alueella; optiikan laatu, valopisteen koko ja -säädöt sekä linssien pinnoitteet (valon läpäisy, hämäräominaisuudet), ovat ominaisuuksia joista erot tulevat ensimmäisenä esille.
Kiikaritähtäimen Valinta: Ajojahti-kiikarit
1-4×22
1-4×24
1-4×26
1,1-4×24
1-6×24
1,5-6×24
1,5-4×24
Ovat yleisimpiä ajojahti-kiikareita. Nämä kiikaritähtäimet soveltuvat erityisen hyvin nopeisiin tilanteisiin hyvissä valaistusolosuhteissa pienen minimisuurennoksensa ja etulinssinsä ansiosta. Puhtaalla 1x suurennoksella ja hyvällä valopisteellä varustettua kiikaria voikin käyttää lähes punapistetähtäimen tapaan, pienellä suurennoksella voit myös ampua molemmat silmät auki, jolloin pysyt paremmin selvillä ympäristöstäsi. Eduksi voi laskea myös sen, että pienikokoisen kiikaritähtäimen voit asentaa matalalla jalalla. Tämän kokoluokan kiikaritähtäimet ovat suosittuja myös reserviläiskivääreissä.
“Yleiskiikarit”
3-9×40
3-9×42
3-9×32
1,7-10×40
4-12×40
1,5-6×44
1,5-6×40
Ns.”yleiskiikareita”, näillä tähtäimillä pärjäät jo hiukan hämärämmässä ja nämä edustavatkin kiikarimaailman kultaista keskitietä. Kyseisen kokoluokan kiikarit eivät ole paras valinta kytisjahtiin, eivätkä ajojahteihin, mutta metsästäjällä, joka haluaa kiikarin suoriutuvan kunnialla molemmista touhuista, pienellä minimisuurennuksella ja n. 40mm etulinssillä varustettu kiikari ajaa asiansa. Tämän kokoluokan kiikaritähtäimet ovatkin erittäin suosittuja pienoiskivääreissä, asiaan vaikuttavat mm. tähtäimen keveys ja kiikarien edullisuus.
Kiikaritähtäimen Valinta: Kytis- ja ratakiikarit
4-12×50
3-12×50
2,5-15×50
4-12×56
3-12×56
2,5-15×56
3-12×62
Ovat yleensä käytössä “kytis-, tai ratakiikareina” Iso etulinssi on suoraan verrannollinen parempaan suorituskykyyn hämärässä ja suurennos riittää pidemmillekin matkoille. Laadukkaalla optiikalla ja isolla suurennoksella näkee reiät taulussa hyvin 100m päästä. Nämä tähtäimet ovat myös erittäin suosittuja linnustuksessa, sillä maali on suhteellisen pieni.
Kiikaritähtäimen Valinta: Pitkän Matkan Kiikaritähtäimet
6-24×56
6-24×72
6-18×50
2-20×44
6-24×44 yms.
Pitkän matkan kiikareita, joissa on usein myös matkarumpu, yleisimmin käytössä TA-kivääreissä ja kasa-ammunnassa, nämä tähtäimet ovat usein suhteellisen isoja ja raskaita, linssien suuri määrä vaikuttaa myös tähtäimen valovoimaan heikentävästi.
Lisäksi olemassa on mm. 4×32 = yleinen ilma-aseissa ja pienoiskivääreissä, hyvä yleistähtäin n. 10-75m matkoille. 7×56, 8×56 = Puhtaasti kytiskiikareita, kiinteä suurennos ja iso etulinssi ovat suureksi eduksi hämärässä.
Variaatioita edellä mainituista kiikaritähtäimistä on olemassa lukematon määrä, mutta pääpirteinen suurennosalue ja objektiivin koko määrittävät kiikarin käyttötarkoituksen.
Kun olet löytänyt omaan käyttötarkoitukseesi sopivan kiikaritähtäimen, kannattaa se pitää kunnossa huoltamalla kiikaritähtäin tasaisin väliajoin.
Kiikaritähtäimen huolto on yleensä yksinkertaisesti tähtäimen kuivaaminen ja puhdistaminen käytön jälkeen. Kiikaritähtäimen linssejä saa puhdistaa vain linssien puhdistamiseen tarkoitetulla mikrokuituliinalla, esimerkiksi talouspaperi saattaa vahingoittaa linssien herkkää pinnoitetta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kiikaritähtäin on äärimmäisen monimutkainen laite. Etenkin korkealaatuisimpien kiikaritähtäin valmistajien, kuten Burris, Meopta, Zeiss tai Swarowski, yhdistävät teräväpiirtotarkkuuden omaavia monitasoisia linssejä. Tällaiset linssit pystyvät tarjoamaan optimaalisen valonsiirron sekä vertaansa vailla olevan visuaalisen selkeyden, joka tekee näistä kiikaritähtäimistä välttämättömiä tarkkusammunnassa.
Miksi Kiikaritähtäimen Huolto Säännöllisesti Kannattaa?
Tarkkojen laukausten saamiseksi, on oikeanlainen ampumatekniikka pakko hallita. Se ei kuitenkaan riitä, jos kivääriä ei ole huollettu kunnolla. Ajanmyötä kiikaritähtäimeen ja etenkin linsseihin kertyy likaa, pölyä ja jopa tahroja. Etenkin hämärässä, kuten iltaisin ja aamuisin, huonosti huolletun kiikaritähtäimen liasta heikentynyt valonläpäisyteho hankaloittaa tähtäämistä. Kirkkaalla päivänpaisteella lika ja pöly puolestaan luovat kiikaritähtäimeen ylimääräisiä heijjasteita, jotka häiritsevät tarkan osuman saamista. Tämä tapahtuu etenkin tähdättäessä kohti suoraa auringonvaloa. Kiikaritähtäimen huolto on siis ensisijaisen tärkeää, jotta ampuminen on mielekästä ja laukauksen onnistuneita. Olitpa sitten metsällä tai radalla. Kiikaritähtäimen huolto säännöllisesti auttaa siis paitsi tarkkoihin laukauksiin, se myös pidentää kiikaritähtäimen käyttöikää. Samalla suojataan kiikaritähtäimen sisältämää optiikkaa vaurioilta.
Kiikaritähtäimen Huoltoprosessi Kohta Kohdalta
Kiikaritähtäimen huolto kannattaa aina suorittaa käyttämällä kiikaritähtäimen puhdistussarjaa, joista löytyy liina, harja, puhdistusaine yms. kiikaritähtäimen huollossa tarvittava. Mukana tuleva liina ja harja ovat juuri tähän tarkoitukseen valmistettuja, joten ne eivät naarmuta kiikaritähtäimen linssien pintaa.
Kiikaritähtäimen Huolto
Total Time:10 minutes
Pyyhi pölyt linsseistä
Aloita kiikaritähtäimen huolto harjaamalla tähtäimen linssit pölystä. Muista käyttää pehmeäharjaksista harjaa, jottei linssi naarmuunnu. Varmista myös, ettei harjassa ole öljyä tai rasvaa, jotka tarttuvat helposti linsseihin sumentaen ne.
Putsaa Sormenjäljet
Pyyhi seuraavaksi sormenjänljet ja pienemmät liat linsseistä mikrokuituliinalla. On tärkeää käytää pehmeää, paksua ja kemikalivapaata mikrokuituliinaa. Näin linssin pinta ei rasvoitu eikä naarmuunnu. Älä käytä talouspaperia äläkä puuvillaliinoja, ne voivat naarmuttaa linssiä ja levittävät rasvatahrat linssin pinnalle.
Puhdista vaikeimmat tahrat
Hankaliin ja itsepäisiin tahroihin, voidaan käyttää kiikaritähtäimen linssin pessun tarkoitettua puhdistusainetta. Tällaisia pelkällä puhdistusliinalla irtoamattomia tahroja ovat usein mm. kuivuneet vesipisarat ja siitepöly.
Aloita vaikeiden tahrojen puhdistus kaatamalla/suihkuttamalla puhdistusainetta mikrokuituliinalle. Pyyhi linssiä pyörein liikkein aloittaen linssin keskeltä ja siirtyen kohti reunoja. Näin saat hankalimmat ja pinttyneimmät tahrat pois linssin pinnalta.Pyyhi linssi välittömästi putsauksen jälkeen kuivalla mikrokuituliinalla. Näin linssin pinnalle ei jää jäämiä puhdistusaineesta. Jatka kuivausta, kunnes linssin pinta on täysin puhdas ja kiiltävä.
Valittaessa kiikaritähtäimen linssin puhdistusainetta, joka ei kuivu heti. Liian nopeasti kuivuvat puhdistusaineet jättävät jäämiä ja pisaroita linssin pintaan, ennen kuin niitä ehtii kuivata pois. Näin olleen koko puhdistustoimenpide on ollut turha. Muistathan myös, että kiikaritähtäimellistä asetta puhdistettaessa on oltava erityisen tarkka, ettei aseöljyä pääse kiikaritähtäimeen. Aseöljy tuhoaa tähtäimen tiivisteet ja tähtäimen sisällä oleva typpi pääsee vuotamaan ulos. Kiikaritähtäimen typpi puolestaan estää linssien huuruuntumisen.
Kiikaritähtäimen asentaminen ei ole erityisen vaikeaa ja se onnistuu helposti myös kotioloissa, tässä kuitenkin muutama vinkki joiden avulla onnistut varmasti!
Tärkeintä on, että käytät sopivan kokoisia työkaluja (avaimet tulevat yleensä jalkojen tai kiikarin mukana) ja muistat, että vanha sanonta: “missä järki loppuu, siinä voima alkaa” ei päde kiikaritähtäimen asentamisen suhteen. Varmista jokaisen työvaiheen jälkeen että teit edellisen kunnolla. Noudata aina valmistajan antamia suosituksia ja ohjeita!
Kiikaritähtäimen Asentaminen
Kiikaritähtäimen Asentaminen
Kesto:15 minutes
Varmista Yhteensopivuus
Varmista kiikarin, jalkojen ja aseen yhteensopivuus. Jos olet yhtään epävarma, käänny ammattilaisen puoleen. (Eri aseissa on erilaisia kiskoja, kiikareissa eri paksuisia runkoputkia ja jalkojen korkeuden tulisi olla kyseiselle kiikari/ase-yhdistelmälle juuri sopiva.)
Puhdista
Puhdista osat rasvasta, liasta, ruostetäplistä yms.
Sovita Kiikarinjalat
Sovita jalkoja kiskolle ja varmista rekyylivastimen oikea pituus (tärkeintä on että rekyylivastin ei “kanna” jalkaa, vaan uppoaa reikään/uraan sopivalle syvyydelle). Yleensä takajalassa, joissakin tapauksissa myös etummaisessa (tai yksiosaisen jalan takaosassa) on rekyylivastin, yleensä säädettävä “ruuvi tai pultti” joka uppoaa kiskossa olevaan reikään tai uraan ja estää kiikaria liukumasta rekyylin vaikutuksesta.
Kaksiosaiset Kiikarinjalat
Jos jalat ovat kaksiosaista mallia (esim. Optilock) kokoa ne, varmista että renkaat tulevat ala-osaan nähden suoraan ja riittävälle tiukkuudelle (normaalilla kuusiokoloavaimella suhteellisen tiukkaan, älä kuitenkaan kiristä liikaa). Varmista että kokoat jalat valmistajan antamien ohjeiden ja -suositusten mukaan.
Irroita Yläkappaleet
Voit nyt irrottaa renkaiden yläkappaleet, ja laittaa ne sivuun (älä vaihda näitä keskenään, vaan muista kumpi kuuluu kumpaan jalkaan).
Asenna Jalat Kiskoon
Voit asentaa jalat kiskoon. Löystytä jalan kiristyskappaletta riittävästi, jotta saat jalat liu`utettua kiskolle ja varmista, että takimmaisessa jalassa oleva rekyylivastin uppoaa oikeaan reikään/uraan. Sovita kiikarin kanssa jaloille sopivat paikat ja kiristä ne paikalleen käyttäen kohtuullisesti voimaa.
Aseta Sisärengas
Jos renkaissa on erillinen sisempi rengas (esim. Optilock muoviholkki), aseta ne kiikarin runkoputken ympärille.
Laske Kiikari Jaloille
Laske kiikari jaloille, varmista että mahdolliset holkit ovat renkaiden ja runkoputken välissä, ja että holkkien saumakohdat tulevat keskenään samalle tasolle (optilock vaakasuoraan). Varmista kiikarin silmämääräinen suoruus ja sopiva silmäetäisyys.
Aseta Ylärenkaat Paikoilleen
Laske renkaiden yläkappaleet kiikarin päälle, varmista että renkaiden ylä-, ja alakappaleiden väliset raot ovat suhteessa keskenään ja kiristele pultit sormin siten, että kiikari liukuu jaloilla juuri ja juuri (kiristä pultit ristiin).
Varmista Ristikon Suoruus
Varmista ristikon suoruus ja sopiva silmäetäisyys (metsästys- tai harraste-aseessa yleensä riittää että ristikko on silmämääräisesti suora). Nostele asetta ja tähtäile kiikarin läpi muutamia kertoja varmistaaksesi sopiva silmäetäisyys.
Kiristä Pultit
Kiristä renkaiden pultit ristiin, renkaiden ylä- ja alaosan väliin jäävän raon tulee olla identtinen molemmin puolin. Kiristä pultit tiukkaan, älä kuitenkaan käytä tarpeetonta voimaa.
Onneksi olkoon! Kiikaritähtäimen asentaminen ei ollutkaan niin vaikeaa, eihän? 🙂 Varmista kaikkien pulttien kireys noin 15 laukauksen jälkeen (erityisen tärkeää ilmakivääreissä!) ja tämänkin jälkeen muutaman kerran kaudessa. Muista myös huoltaa kiikaritähtäimesi tasaisin väliajoin.
Ilmakiväärin kiikaritähtäin on viime vuosina nostanut suosiotaan. Ilmakivääreillä ammutaan yleensä 10-50 m matkalle, joten yleiskäytössä hyvä kiikaritähtäin on 4x suurentava. Hieman monikäyttöisempi, varsinkin pidemmille etäisyyksille on zoom-kiikari. Yli 10x suurennoksia ei juuri ilmakiväärikäytössä tarvitse. Parallaksisäädöstä on hyötyä vaihtelevilla etäisyyksillä, koska monet ilmakiväärien kiikaritähtäimet on tehdasasetettu 10 m matkalle, mikä mahdollistaa vain 5-20 m käyttöetäisyyden ilman säätöä.
Sporttisempaan ja nopeampaan viihdeammuntaan soveltuvat myös punapiste- ja lasertähtäimet. Varsinkin suuritehoisilla jousimäntätoimisilla aseilla kannattaa rekyylin vuoksi käyttää vain laadukkaita, tarkoitukseen sopivia tähtäimiä ja tukevia jalkoja. Kiikarin kiinnityksen ruuvit kannattaa varmistaa tipalla kierrelukitetta.
Todella tehokkaissa jousi-, tai kaasumäntä-aseissa suositellaan käytettäväksi pienikokoista kiinteällä 4x suurennoksella varustettua kiikaritähtäintä, suurikokoiset säädettävällä zoomilla varustetut tähtäimet eivät aseiden rajun “rekyylin” vuoksi yleensä ole kovin pitkäikäisiä tällaisten aseiden päällä (esim. Hatsan torpedo, sniper, Stoeger X50, Gamo hunter 1250).
Paineilma- ja “tehottomammissa” jousitoimisissa kivääreissä voidaan rekyylin puuttumisen, tai pienuuden vuoksi käyttää myös isompaa variaapelitähtäintä.
Ilmakiväärin Kiikaritähtäimen Jalka
Ilmakivääreissä kiikaritähtäimen kunnollinen asentaminen (erityisesti rekyylistoppari!) on erityisen tärkeää repäisevän rekyylin takia, huonosti asennettu kiikari alkaa ajan myötä liikkumaan kiskolla pituussuunnassa, jonka takia osumapiste muuttuu ja kiikari lopulta hajoaa. Kiikarinjalaksi suositellaan yksiosaista alumiini-, tai teräsjalkaa. Useimmissa ilmakivääreissä on 11mm kisko, mutta myös weaver/picatinny-kiskot ovat yleistymään päin.
